Peilistä katsoi hirviöpossu

Mitä tekemistä systeemisellä skleroosilla voi olla hirvipossun kanssa?

Noin viikko sitten sairastuin yllättäen. Yhden ainoan päivän aikana kasvojeni vasen puoli alkoi turvota silmissä, kuume nousi ja kipu lisääntyi vasemman korvan ja leuan alla sekä poskilihaksissa. Pureminen ja syöminen alkoi olla käytännössä mahdotonta. Pääni toinen puoli oli kuin puolikas jalkapalloa, peilistä minua katsoi hirviöpossu. Kuumetta oli 38,4 astetta. Nielu ei kuitenkaan kipeytynyt.

Tampereen yliopistosairaalan (Taysin) Acuta-ensiavussa korvalääkäri totesi voimakkaasti kohonneet tulehdusarvot ja lypsi runsaasti märkää posken limakalvolle avautuvasta korvasylkirauhasen tiehyestä.  Lääkärin mukaan kysymyksessä oli ”runsaasti märkivä voimakasoireinen sylkirauhasen tulehdus”. Koska oireet, märkiminen ja tulehdusarvot viittasivat bakteerien aiheuttamaan tulehdukseen, aloitettiin jo ensiavussa suonensisäinen antibioottilääkitys. Minut otettiin yliopistosairaalan potilaaksi. Onneksi kyseessä oli Taysin kotisairaala!

Kotona sain sairastaa turvallisesti, mutta tutussa ympäristössä. Lääke annettiin lääkeruiskusta nesteenä ranteeseeni asetetun kanyylin kautta suoraan suoneeni. Toimenpide kesti vain muutaman minuutin. Tippapulloa tai -telinettä ei tarvittu, joten pääsin liikkumaan vapaasti. Yritin itse lypsää lääkäriltä saamani ohjauksen mukaisesti märkää sylkitiehyestä. En ollut kylän paras lypsäjä, koska oikea käteni ei suostunut olkanivelen pahan nivelrikon takia yhteistyöhön. Sylkirauhasen hierominen ja lypsyharjoitukset kuitenkin varmaan auttoivat, koska ne saivat syljen liikkeelle. Olin uninen ja väsynyt, kipeäkin. Korvanalus oli turvonnut, kuuma, punoittava ja kivikova. Siinä oli ajoittain viiltävän pistävää kipua. Luonani kävi sairaanhoitaja (yöllä kaksi) kolmesti vuorokaudessa.  Hoitajat ottivat joka toinen päivä verikokeet ja antoivat joka käynnillä ”shotin” antibioottinestettä kanyyliin. Verestäni oli valmistumassa kolme veriviljelyä, joiden tuloksia en ole vieläkään saanut. Hoitaja totesi, että jos niissä olisi ilmennyt jotain vakavaa, asiasta olisi ilmoitettu heti. Lakkasin ajattelemasta verenmyrkytyksen mahdollisuutta.

Hoito tehosi hienosti jo muutaman päivän jälkeen: kuume, turvotus ja tulehdusarvot alkoivat laskea. Lopulta peiliin ilmestyi tuttu kurttuinen naama. Neljän kotisairaalavuorokauden jälkeen minut todettiin riittävän terveeksi ja siirryin jatkamaan antibioottikuuriani pillerien muodossa. Nyt tulehduksen oireet ovat poissa ja olo on jo sen verran virkeä, että kirjoitan tätä blogipäivitystä. Tasan viikko sitten olin Taysin ensiavussa kipeänä ja täydellisen avuttomana, kieltämättä myös huolissani. En ihmettele sitä, että WHO on listannut saamani laajakirjoisen antibiootin maailman 100:n tärkeän lääkkeen joukkoon. 

Parin viikon kuluttua tehdään kaikukuvaus (UÄ-tutkimus), jonka avulla radiologi toivottavasti saa jotain osviittaa siitä, mikä tämän härdellin aiheutti. Oma vahva epäilyni on, että tässäkin on kysymys systeemisen skleroosin kylkiäisestä. Kuiva suu on varsin yleinen systeemiseen skleroosiin liittyvä oire, jota lääkitys voi jopa pahentaa.  Syljen virtaus vähenee ja sylkirauhasiin voi syntyä pieniä sylkikiviä, jotka saattavat jopa tukkia sylkitiehyen.  Ei ihme, jos lopulta syntyy tulehdus, pahimmillaan jopa ärhäkkä bakteeritulehdus. Kukapa olisi tätäkään arvannut? Mutta oppia ikä kaikki.  Tietysti tukoksen syynä voi olla muitakin ja jopa ikävämpiä syitä.

Pari kertaa aiemminkin, viimeksi alkuvuodesta, minulla on ollut samanlaista kipuilua ja syömisen hankaluutta. Silloin olen kuitenkin ajatellut, että kyseessä olisi leukanivelen vaiva, koska esimerkiksi kovan leivän tai omenan pureminen tuotti kipua leuan seudulle ja poskiin. Hammaslääkäritkin arvelivat oireen aiheutuvan purentafysiologista ongelmasta. Purentaani onkin yritetty tasapainottaa hiomalla vasemman puolen alahampaita matalammaksi. Lisäksi minulle on äskettäin valmistunut purentakisko. Aivan samanlaisilla oireilla alkoi tämäkin tapahtumasarja! Leukanivel on nyt todettu viattomaksi ja sylkirauhanen on syytettyjen penkillä.

Taysin Kotisairaala saa minulta lämpimät ja arvostavat kiitokset! Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista, ympärivuorokautista, akuuttia erikoissairaanhoitoa Tampereen kaupungin alueella. Se vastaa myös palliatiivisesta hoidosta.  Hoidollani oli jatkuvasti taustalla lääkäri, joka seurasi tilannetta ja ohjasi hoitajia. Puhelinyhteys hoitajiin oli mahdollista ympäri vuorokauden ja lääkärin olisi voinut saada käymään kotiinkin. Hoito oli potilaalle uskomattoman edullista, 11,60 €/vrk (mutta varmasti kallista yhteiskunnalle). Lääkärin kotikäynti olisi maksanut 41,80 €.  Olisi ollut todella ikävä viedä juuri tänä aikana tärkeä petipaikka sairaalassa, kun kuitenkin tarvitsin sairaanhoitoa vain kolmesti päivässä. Olen edelleenkin tyytyväinen ja kiitollinen veronmaksaja!

Sylkikiven aiheuttamasta sylkirauhasen tulehduksesta löysin ilokseni paljon lisätietoa antavan varsin uuden (2021) kotimaisen artikkelin jonka saa luettavakseen oheisesta linkistä: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2021/17/duo16388

Hirviöpossun valokuvaa en julkaise. Jatkan polkuani Taysin potilaana, koska tekonivelsairaala Coxa lupaa syyskuussa tehdä minusta jälleen kaksikätisen kansalaisen. Sen jälkeen sujuisi jo sylkitiehyen lypsäminenkin paremmin.

PS. Otsikkokuvassa on itse eräänä kesänä parvekkeelle kasvattamani kärsimyskukka (passiflora, kärsimyspassio). Se on upea ja runsaasti kukkiva kasvi, mutta auttamaton juoppo. Jouduin kantamaan sille päivittäin litrakaupalla vettä, mikä olisi ollut mahdotonta tänä kesänä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: